Kilpaurheilijat laativat tavoitteita, jotka ohjaavat heidän jokapäiväistä toimintaa, motivoivat, auttavat kehityksen seurannassa ja parantavat keskittymistä harjoitellessa. Monella huippu-urheilijalla on suuria unelmia, mutta reitti niiden saavuttamiseksi rakentuu pienempien välitavoitteiden kautta. Myös klubipelaaja saattaa unelmoida alhaisemmasta tasoituksesta tai seuran mestaruuskilpailussa pärjäämisestä, mutta unelmat jäävät vain unelmiksi, ellei niiden saavuttamiseksi laadi toimintasuunnitelmaa.

Joka harjoituksella tulee olla päämäärä
On helppo juuttua rangelle swingailemaan, mutta pallojen lyöminen sarjatulena ei takaa itse pelisuorituksen kehittymistä. Mieti, minkä osa-alueen kehittäminen vie sinua juuri tällä hetkellä pelillisesti eteenpäin? Onko kierroksen jälkeen olo, että puttasit huonosti? Johtuiko se huonoista ykkösputeista, vai jäikö chippisi ja lähestymisesi vain liian kauas lipusta? Suurin osa golffareista viettää aikaa rangella draiveja ampuen, kun vain yksi kolmasosa kierroksen lyönneistä koostuu täysistä swingeistä ja kaksi kolmasosaa putista ja vajaista lyönneistä. Myös harjoittelun tulisi jakautua näin. Pelaamaan oppii pelaamalla, mutta jos pelitulos ei parane huonojen avauslyöntien takia, ei pelimäärän lisääminen ole ratkaisu. Kun selvität itsellesi miksi harjoittelet sitä, mitä harjoittelet, saat jo enemmän harjoitussessiosta irti. “Harjoittelen 10-16 metrisiä putteja tänään, jotta harjaannun putin pituuskontrollissa, jolloin paluuputtini lyhenevät ja 3-puttiset vähenevät”.

Aseta itsesi paineen alle harjoitustilanteessa
Jos haluat hyväksi pelaajaksi, et vain hyväksi harjoittelijaksi, on harjoitellessa imitoitava samaa mielentilaa kuin pelitilanteessa. Tämä on mahdollista asettamalla jokaiseen harjoitukseen tavoite. Kun tavoite on säkittää viisikymmentä puttia putkeen metristä, viimeiset putit jännittävät, sillä jos missaat, joudut aloittamaan alusta ja sinua turhauttaa samaan tapaan kuin työntäisit metrisen voittoputin kentällä ohi. Kun taas olet hinkannut treeniä jo tunnin ja viimein saat viidennenkymmenennen putin reikään, tuuletat sitä samaan tapaan kuin onnistumisia pelitilanteessa.

Pitkän tähtäimen tavoitteisiin välitavoitteiden kautta
Urheilijalla pitkän tähtäimen tavoite voi olla esimerkiksi Olympiamitali. Klubipelaajalla se voi olla singelitasoitus tai golffin saaminen perheen yhteiseksi elinikäiseksi harrastukseksi. Jotta pitkän tähtäimen tavoitteisiin pääsee, on asetettava pienempiä tavoitteita, joiden saavuttaminen antaa lisämotivaatiota ja uskoa. Kaikkea ei voi saada kerralla. Välitavoite voi liittyä jonkin tietyn lajiosa-alueen kehittämiseen tai voi olla tulossidonnainen.

Tavoitteiden asettamisen pääperiaatteet
Tavoitteen on oltava...
- Tarkka ja mitattavissa oleva (“Haluan olla parempi draivaaja” vs. “haluan väyläosumaprosenttini olevan 82%”)
- Aikasidonnainen (Saavutan tämän tiettyyn päivämäärään mennessä)
- Realistinen (Ei liian vaikea, mutta tarpeeksi haastava)
- Muokattavissa oleva (Voit tarvittaessa helpottaa tai tehdä haastavammaksi)
- Positiivisesti muotoiltu (“Parannan pitkien puttien pituuskontrollia” vs. “vähennän kolmeputtisia”)

Kirjoita tavoitteet ylös ja pidä ne näkyvillä, jotta ne pysyvät mielessä kauden mittaa. Muokkaa tarvittaessa. Yhtä tärkeää kuin tavoitteiden asettaminen, on myös niiden evaluointi. Ylsinkö tavoitteisiin määräajassa? Miksi? Miksi en?

Huono tavoite:
“Haluan pelata paremmin ja kuulua seurani parhaimistoon. Minun on lopetettava huonojen wedgejen lyöminen ja puttien missailu.”

Hyvä, pääperiaatteet täyttävä tavoite:
“Haluan päästä seuran kilparyhmään 2016. Tämä on mahdollista, jos alennan kierroskeskiarvoani 79,6:sta 77,6:teen lokakuuhun 2015 mennessä. Jotta kierroskeskiarvoni alenee, kauden puttikeskiarvon on oltava 32 tai pienempi. Jotta tämä on mahdollista, työstän wedgetekniikkaa valmentajan kanssa kerran viikossa saadakseni lähestymiset lipulle ja harjoittelen 1,5 metrisiä putteja apuvälineen kanssa 4 kertaa viikossa, jotta näiden puttien upotuskeskiarvo olisi 95%.”

Golflehden 6/2015 arikkeli